Kehityskohteet

Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi-asukasyhdistys ry
28.10.2004

Kuopion kaupunki

Asia: Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi alueen alustava ympäristön parantamissuunnitelma.

Pyydettynä lausuntona asiakohdan suunnitelmasta esitämme seuraavaa:

Yhdistys pitää suunnitelmassa havaittuja alueen puutteita ja epäkohtia todellisina. Myös niiden poistamiseksi esitettyjä muutamia toimenpiteitä ja tavoitteita pidetään hyvinä ja kannatettavina. Tärkeitä asioita ovat teollisuuden pihojen aitaus ja alueiden siistiminen.

Yhdistys haluaa olla kiinteästi mukana suunnitelman jatkotoimenpiteissä ja auttaa omalta osaltaan myös käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa. Esim. pusikoiden poistamisessa ja siivouksessa, joista yhdistys toivoo jatkuvaluonteisia hankkeita, se haluaa olla talkootyön muodossa mukana.

Yhdistys on jo tehnyt kaupungille aloitteita

- 14.6.2002 Kelloniemen ranta- ja metsäalueiden kunnostamisesta, Kelloniemen nykyisen ulkoilureitistön parantamisesta ja ranta-alueiden varaamisesta asukkaiden virkistyskäyttöön

- 27.5.2004 verkkoaidan tekemisestä Ilmarisentien kiinteistöjen ja urheilukentän välille

- 27.5.2004 Likolahdentien/Ilmarisentien kerrostalojen välisen lepikkoalueen raivaamisesta

Yksittäisinä parannuskohteina yhdistys esittää alustavaan parannussuunnitelmaan seuraavaa.

1 Liikenne

1.1 Tiihottaren alueen liikenne

Lausunnon liitteenä on lista asukasyhdistyksen liikennehavainnoista ja parannusehdotuksista Tiihottaren alueella.

1.2 Vaarallinen risteys

Suurin onnettomuuskasautuma Kellolahdentiellä on Saarijärventientien ja Pohjantien risteyksessä. Pohjimmiltaan tämä johtunee risteyksen huonosta sijainnista päätien sijaitessa pienisäteisen kuperan taitteen osuudella. Tästä seuraa, että ainakin aluetta tuntemattomalle ajajalle risteyksen toiminnot paljastuvat varsinkin moottoritieltä päin lähestyttäessä yllättäen, mistä saattaa olla seurauksena esim. ”viime tipan” kaistanvaihtotarvetta.

Parannuskeinona voisi olla ajoradan yksipuolisten opasteiden siirto tai lisäys kauemmaksi risteyksestä tällä suunnalla.

1.3 Liittymät

Kellolahdentien liikenteen selkeyttämiseksi ja rytmittämiseksi tulisi muut liittymät kuin katuliittymät pyrkiä poistamaan. Esim. Touvitien pohjoispuolella olevan paikoitusalueen liikenne tulisi tämän mukaan johtaa Touvitien kautta.

1.4 Uusi katuyhteys keskustaan

Liikennettä Kellolahdentiellä ja sen aiheuttamia haittoja voitaisiin pienentää rakentamalla katuyhteys Hakalahdentieltä Telkkistentielle. Tällöin avautuisi suurelle osalle asuin- ja teollisuusaluetta yhteys keskustaan alkaen Hakalahdentieltä ja Ankkuritieltä. Tällä suunnalla on oleellisesti tasaisempi maasto ja matka keskustaan sama, n. 4 km, kuin muilla vaihtoehdoilla.

1.5 Hankala risteys

Likolammentien jatkeen liittymä Atrialle muodostaa hankalan tuntuisen lähellä olevan Poijutien jyrkän mutkan kanssa (korjaamo). Tuloksena on puutteellinen näkemä oikealle tultaessa Atrian suunnasta. Keinona tilanteen korjaamiseksi saattaisi olla ajonopeuden lisärajoitus Poijutielle tai pakollinen pysähtyminen Atrialta tultaessa tai molemmat.

1.6 Liikennevalojen ajoitus Kellolahdentiellä

Liikennevalojen ajoitus Kellolahdentiellä tulisi tehdä niin, ettei kevyelle liikenteelle ja kääntyville autoille pala yhtä aikaa vihreä valo. Kevyellä liikenteellä on useimmiten tilattavat vihreät valot, joten ylimääräisiä viiveitä autoliikenteelle ei kerry paljoa. Tällaisen järjestelyn perusteluksi viitataan onnettomuuskarttakuvaan, jossa näkyy kevyelle liikenteelle sattuneet onnettomuudet.

1.7 Tunnelit

Kyselyjen perusteella tunnelit on koettu erityisen pelottavina ja rumina paikkoina. Erityisesti lapset pelkäävät niitä. Näkyvyys niistä on huono ja niiden valaistus on hämärä. Pikaiset toimenpiteet ovat tarpeen niiden parantamiseksi.

1.8 Meluhäiriöt

Liikenteen ja teollisuuden mahdollisesta meluhäiriöstä asutukselle tulisi tehdä tutkimus ja ryhtyä sen perusteella tarvittaessa jatkotoimiin. Erityisesti Kellolahdentien ja moottoritien liikenteen meluhaitat tulisi selvittää. Parannuskeinona esim. moottoritien aiheuttamalle melulle voisi olla betonista tehdyt vallit.

2 Kelloniemen ranta-alueiden käyttö sekä metsä- ja ranta-alueiden kunnostaminen ja siistiminen

Asukasyhdistys on jo kesäkuussa 2002 (kirjelmä päivätty 14.6.2002) tehnyt kaupungille esityksen Kelloniemen ranta-alueen kiertävän yhtenäisen ulkoilureitistön rakentamisesta sekä metsän harventamisesta ja pusikoiden karsimisesta ja alueen siistimisestä. Asu-kasyhdistys ja alueen asukkaat voivat olla mukana kunnostamisessa.

Kelloniemi on nimensä mukaisesti alue, jota ympäröi vesistö, tässä tapauksessa Kallavesi. Samoin kuin monet muut niemet Kuopiossa ovat olleet tai ovat vieläkin teollisuuden ”valtaamia”. Asukkailla ei näillä alueilla ole rannoille asiaa. Näin on asian laita myös Kelloniemen osalta. Rantaan pääsee vain harvassa paikassa kunnon uimarannasta puhumattakaan. Kelloniemen alueella on kaksi epävirallista uintipaikkaa, joita toivotaan pidettävän kunnossa esim. tuomalla rannalle hiekkaa ja kunnostamalla vanha laituri. Kaupungin tulisi ottaa vastatakseen uintipaikasta ”virallisena” uintipaikkana.

Tilannetta voitaisiin parantaa rantaan pääsyn ja vesistönäkymistä nauttimisen osalta tekemällä kevytliikenteen polut yhdistämään Mastotien rantaa seuraten Kellonkiertoon. Sanoin tulisi tehdä suunnalla Talasniemi- Kellotarhantie. Esimerkkinä voisi pitää Särkiniemen rantoja kiertävää kevytliikenteen/kuntopolkuja.

Suunnitelmassa aivan oikein todetaan, että ranta-alueet ovat huonossa kunnossa koko alueella ja ne kaipaavat kunnostamista ja että yleisilmeen kohentamiseksi tulisi poistaa risukoita sekä siistiä ojien ja tienvarsia.

Risukkoa ja ryteikköä on muuallakin kuin ranta-alueilla, mm. Kellotarhantien ja Kellomäentien välissä olevalla metsäkaistaleella sekä omakotiasutuksen puoleisella Kellomäen metsäalueella. Metsiköt vaativat hakkuita ja siistimistä.

3 Suunniteltu ”rekkojen” parkkialue Kelloniemessä

Kaupunki on suunnitellut Atrian vanhan kaatopaikan alueelle parkkialuetta. Alue sisältyy Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ylläpitämään pilaantuneiden alueiden rekisteriin. Alueen omistaa asukasyhdistyksen tietojen mukaan kaupunki. Asukasyhdistys edellyttää, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin alueen pilaantuneisuuden ja kunnostamistarpeen selvittämiseksi ennen kuin alueelle suunnitellaan mitään toimintaa.

Kaupungin aikaisempien suunnitelmien perusteella on saanut käsityksen, että alueelle olisi kaavailtu rekkojen parkkialuetta, mm. vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa kunnallisteknisinä suunnittelukohteina mainitaan alue raskaan liikenteen suunnittelualueena. Nyt kommentoitavassa suunnitelmassa puhutaan kuitenkin asuntovaunujen ja peräkärryjen parkkipaikasta. Asukasyhdistys on jättänyt kaupungille aikaisemmin asukkaiden allekirjoittaman parkkialuetta vastustavan kirjelmän. Alueen suunnittelu tulee tapahtua avoimesti yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa, joiden mielipiteet tulee ottaa suunnittelussa huomioon.

4 Kelloniemen venesatama

Kelloniemen venesatama ja laituri on säilytettävä jatkossakin ja se tulee liittää kunnostusohjelman piiriin. Satamaan tulee rakentaa veneiden laskua ja nostoa varten luiska ja asianmukaiset jätteiden keräyspisteet.

5 Kelloniemen nykyisen ulkoilureitistön parantaminen

Kommentoitavassa suunnitelmassa todetaan, että liikuntamahdollisuudet Kelloniemessä ovat hyvät, sillä alueella on valaistu kuntolatu-pururata. Talvisin Kelloniemessä voi hiihtää jäällä ja liikuntamahdollisuudet ovat hyvät esim. Keskuskentällä.

Asukasyhdistys toteaa, että pururata on vain 1,1 kilometrin mittainen eikä se sellaisenaan tyydytä aktiiviliikkujan tarpeita. Purura-dalta ei ole yhteyttä laajempaan ulkoiluverkostoon. Alueen kaavassa on ulkoilureittiva-raus Kellomäen yli. Tätä ei ole kuitenkaan toteutettu. Pururadalle ei ole myöskään rakennettu valaistuja liittymäpolkuja, varsinkaan omakotialueelta. Talvella ja pimeällä purura-dalle meneminen on kivien ja koholla olevien puunjuurien vuoksi hankalaa ja vaarallista.

Edellä mainitussa kesäkuussa 2002 lähettämässään kirjelmässä asukasyhdistys on myös esittänyt, että kaupunki rakentaa valaistut polut pururadalle sekä yhteydet lähialuei-den ulkoilureiteille. Kaupungin tulisi rakentaa yhteydet etenkin Puijolle meneville reiteille sekä Talasniementielle.

6 Tiihottaren entinen kaatopaikka

Suunnitelmasta puuttuu maininta Tiihottaren entisestä kaatopaikka-alueesta. Kaatopaikka edellyttää kaupungilta jatkuvia toimenpiteitä. Kaatopaikan kunnostamisella on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antama ympäristölupa, joka velvoittaut kaupunkia kunnostamaan aluetta ja velvoittaa pitämään sen jatkossakin kunnossa sekä tarkkailemaan sen ympäristövaikutuksia. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa nämä toimenpiteet huomioon.

7 Pitkälammen kunnostaminen

Suunnitelmassa ei ole Pitkälammesta mainintaa muutoin kuin kyselyjen yhteydessä. Pitkälampi on tärkeä saarijärveläisten virkistäytymispaikka. Lampea kiertää ulkoilureitistö ja sen rannalla on uintipaikka. Muuta uimapaikkaa Tiihotar-Saarijärvi-alueella ei ole. Lammen vedessä on välillä puuromaista haisevaa levämössöä. Kaupungin tulisi selvittää lammen tila ryhtyä tarvittaviin kunnostustoimiin. Kunnostaminen on tärkeää eri kaupunginosien asukkaiden tasapuolisen kohtelun vuoksi. Kaupunki on kunnostanut lampia muillakin alueilla mm. Petosella. Kaupungin tulisi vastata uimapaikasta ”virallisena” uintipaikkana ja tarkkailla veden laatua uimakautena ottamalla näytteitä ja tiedottaa niistä asukkaille rannalle laitettavilla tiedotteilla.

8 Pitkälammen jalkapallokenttä

Pitkälammen jalkapallokenttä kaipaa kunnostamista ja vuotuista kunnossapitoa.

9 Liipasintien yritysalue

Liipasintiellä oleva pienyritysalue on keskeisellä paikalla Kellolahdentien varrella. Alueen yleisilme on sekava ja epäsiisti. Alue tulisi saattaa ”maisemoimalla” yhteensopivaksi tien toisella puolella olevan puisto- ja asuinalueen kanssa.

10 Leikkipuistot

Kaikki alueella olevat leikkipuistot tulee säilyttää ja kunnostaa. Koululaiskyselyistä selviää, että puistoissa on parantamisen varaa, mm. Kellomäentiellä oleva leikkipuisto on todettu tylsäksi ja varustetasoltaan alkeelliseksi. Puistojen tulee olla monipuolisia ja virikkeellisiä.

Asukasyhdistyksen yhteystiedot:

Puheenjohtaja Leena Pulkkinen
Saarijärventie 4 D 29, 70460 Kuopio
Puh. 040-534 7668